keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Day 39 4.4.09

On ollu sateisia päiviä, tylsää. On jo ikävä aurinkoa, vaikka sen mukana tulee helle. Aateltiin tänään lähtä altaalle jos aurinko paistaa, mut nyt näyttäis siltä et mennään keskustaan pyöriin ja jos aurinko alkaa paistaan nii sit siellä jonneki altaalle. Eilen istuin bodabodassa ekaa kertaa niinku naisten täällä pitää, sivuttain:) Oli ihan rentoa. Ja nyt on aika vammaisten koululla ohi, ihan kiva taas mennä sairaalaan ens viikolla. Oltiin torstaina sports outreachilla, se on täällä urheiluministeriön projekti, jossa on palkattu futisjoukkue tekeen arvokasta työtä Kampalan slummeissa. Oltiin eka aamupäivällä niitten treeneissä ja sit lähettiin yhteen Kampalan slummialueista, Nateteen. Se on sellanen projekti-slummi, jossa on mm. koululuokka lapsille, jotka ei pääse valtion kouluihin. Vanhemmilla ei oo varaa siihen tai lapset tekee töitä. Monien äidit on prostituoituja. Mulla alko illalla ihan hirveästi ahdistaan niiden lasten puolesta. Ne oli niin läheisyydenkipeitä, koko ajan sylissä, kädessä kiinni tai nojailemassa meihin. Ei varmaan vanhemmat oikein hellittele, kauhea lapsuus. Opetettiin niille numeroita ja laulettiin ja tanssittiin. Lapset oli niin hellyttäviä, oisin taas voinu napata niitä mukaan. Tollaseen paikkaan lähtisin mielelläni vapaaehtoistyöhön. Aloin illalla oikein miettiä miten niitä vois siellä auttaa. Mut oli avartava kokemus kierrellä slummissa ja ankeaa nähdä ihmisten oloja siellä. Lasten määrä oli surullisen suuri, ja ne oli likasia ja resuisia. Suuri osa lapsista ei ehdi tai voi käydä koulussa, kun ne keräilee roskia kaduilta ja sit ne sulattaa metalliroskat ja tekee niistä jotain myytävää tavaraa. On siinä pikkulapsilla tekemistä. Suurin syy miks lapset käy siellä projektikoulussa on et siellä saa iltapäivällä ruokaa. Ne ei voi tarjota ruokaa aikasemmin, kun muuten lapset ei malttais olla enää koulussa ruoan jälkeen, mut sit taas lapset ei opi niin hyvin nälkäisinä kun ne sai ruoan vasta joskus kolmen-neljän aikaan. Siinä onkin työntekijöillä ongelmaa. Ruoka-aikana luokka oli täynnä oppilaita ja oli kauhea katella kuinka 3-12-vuotiaat pikkulapset ahmi pelkkää riisiä käsin. Ne ei keskittyny mihinkään muuhun ku ruokaan. Ja lapset piti erotella iän mukaan eri ryhmiin syömään ettei vanhemmat veis nuorempien ruokia. Tuli vaan mieleen jos suomalaisen lapsen eteen tuotais kuppi riisiä, se ei varmaan ees koskis siihen. Kauheaa kun kaikkia ei voi auttaa, tollasia katulapsia on joka puolella maailmaa niin paljon. Tuli kyl kova riittämättömyyden tunne ja ahdistus ton päivän jälkeen.

Eilen oltiin vähä istumassa iltaa ja tutustuttiin jenkkiläiseen porukkaan. Oli hauska hengata välillä länsimaalaisten kans. Vaikka ollaanhan koko ajan toistemme seurassa täällä:) Taas yks viikonloppu täällä, ei oo enää montaa jäljellä. Ens viikonloppu onkin pääsiäinen, voi oon hengessä mukana Muoniossa, on tosi outoa viettää pääsiäistä muualla kun siellä. Me mennään perjantaista sunnuntaihin Jinjaan, lauantaina mennään siellä laskeen koskea Niilille. Vähä alko jo jännittään ja mietin vielä benji-hyppyä, mut tuntuu aika itsemurhalta hypätä Itä-Afrikassa, ehkä jätän sen ens kertaan. Sunnuntaina ja maanantaina täällä on sit isot pääsiäis-karnevaalit. Pitää osallistua niihin, täällä juhlitaan joulua ja pääsiäistä isosti, kristitty maa kun on. Futistreenit, lääkärinkierrot ja kaikki alotetaan aina rukouksella, kesti hetken tottua, mut sehän on aika ihana tapa. Oon nyt jo kauan yrittäny ladata tähän kuvia, mut tosiaan netti ei oo sallinu sitä. Oon ihan kateellinen kun luokkakaveri on vaihdossa Belgiassa ja se on ehtiny lukea mun blogia ja tehä netissä kouluhommia ym. Määki haluaisin välillä vaan surffata netissä, mut ei. Yritän nyt kuitenki taas laittaa kuvia. Ja aurinko alkoi paistaan, jee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti